Kesän ensimmäinen jäätelö

Itse tehty siis, ei valmistuotettu. Olis ollu kiva lueskella jotain jäätelöntekoaiheista kirjaa vähäsen, mutta kirjaston sivut kertovat että niitä on vaan tosi kaukana olevissa kirjastoissa. En jaksanut. Katotaan jos kohta aktivoituis polkemaan muuallekin kuin lähikirjastoon... Internetistäkään ei löytynyt mitään kivaa. Tähän saattaa vaikuttaa se että yritin etsiä jugurttijäätelöreseptiä, ja jostain syystä jugurttijäätelö halutaan yhdistää kevytjäätelöön. Amerikkalaiset tietysti tykkää jäädytetystä jugurtista, mutta minä haluan jäätelööni kermaa.

Resepti siis piti arpoa ihan itse. Tarkoituksena olisi tuottaa jugurttimaisesti hapan jäätelö jossa ei ole liikaa sokeria. Tieteellisen inkvisitiivinen mieleni tietysti halusi kokeilla taas useampaa asiaa kerralla. Mikäs siinä, kun kaksi jäätelöä saa tuplavaivalla. Makuina vähemmän radikaalit mansikka ja mustikka.

Aineksina olikummassakin

100g marjoja
200g jugurttia
100g kermaa
25g sokeria

Marjoina käytin kaupan pakastemarjoja kun omia pakasteita ei tähän saakka ole säilynyt. Jugurttina oli Rainbown kevytjugurtti (Joo joo, kevyt on, se on kaupan halvin jugurtti kun rainbow lakkasi tuottamasta niitten oikeeta jugurttia. Kaikki muut jugurtit maksaa tuplasti. Seli seli.) ja kerma ja sokeri on ihan normaaleja.

Mustikkajugurttiin vaan odottelin että marjat on sulaneet ja sitten sekoitin kaikki ainekset sähkövatkaimella tasaiseksi. Mansikkajugurttiin sulattelin marjat ja vatkasin sokerin ja jugurtin sekaan, vaahdotin kerman erikseen ja lisäsin sitten kevyesti vatkaimella pyöräyttämällä sekaan. Katsotaan onko rakenteessa eroja.

Jäätelökonetta minulla ei ole, joten jäädyttäminen tapahtuu vanhanaikaisella tavalla. Ensimmäinen vatkaus tapahtui 45min kuluttua siitä kun olin laittanut jätskin pakastimeen. Siinä vaiheessa reunat olivat ehtineet hileytyä pikkuisen. Siitä eteenpäin sitten 30 min välein uudestaan.

Mä tarviin toisen pakastimen. Ison pakastimen.

Valitettavasti kävi kuitenkin niin että kello tuli 12 ennen kuin jäätelö oli valmis ja vatkaaminen loppui todennäköisesti liian aikaisin. Siitä tuli kovaa ja hileistä, melkeinpä mehujäämäistä, eikä ollenkaan jäätelöä. Kyllähän sitä syö, se mitä haettiin on nyt aika kaukana. Takaisin piirrustuspöydän ääreen...

Ai niin, vatkatulla kermalla ja vatkaamattomalla kermalla ei ollut mitään eroa. Vatkaamaton tuntui jopa pehmeämmältä. Koska kumpikaan ei kuitenkaan tuntunut jäätelöltä, en usko että havainnolla on kovasti relevanssia.