keskiviikko 13. elokuuta 2008

Polttariextra: Maalaispatee

Alkupalaksi olisi tarkoitus laittaa leipäin päälle maalaispateeta, pikkukurkkuja, oliiveja ja retiisejä. Mahdollisesti nättinä kokonaisuutena. Kaikki muu ostetaan kaupasta, mutta patee tehdään itse. Resepti peräisin Gourmet-lehdestä.



Maalaispatee
1½ litran vuoka

400g naudan jauhelihaa
300g naudan maksaa
2 sipulia
1 rkl öljyä
1 pkt pekonia
½ dl hienonnettua persiljaa
2 tl timjamia (rakuunaa, basilikaa, oreganoa)
2 rkl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1 dl kermaa
½ tl sokeria
1 tl suolaa
mustapippuria

Pinnalle:
2 rkl konjakkia
laakerinlehtiä

Maksa ja jauheliha sekoitetaan. Sipulit hienonnetaan, paistetaan öljyssä pehmeiksi ja lisätään hieman jäähtyneinä joukkoon. Vuorataan pekoniviipaleilla vuoka säästäen muutaman viipaleen päälle laitettavaksi. Loput pekonista silputaan pieneksi ja sekoitetaan murekeseokseen. Lisätään kaikki muut aineet. Maun voi tarkistaa paistamalla pienen nokareen taikinaa pannussa.

Seos kaadetaan pekonivuorattuun vuokaan ja peitetään pekonisiivuilla. Päälle kaadetaan vielä konjakit ja muutama laakerinlehti. Vuoka peitetään leivinpaperilla tai kannella.

Paistamista varten laitetaan syvään uunipeltiin vettä ja asetetaan vuoka pellille. Kypsennetään 175 asteessa noin tunnin verran. Paistamisen aikana lämpöä tiputetaan 150 asteeseen. Patee on kypsää kun se on kiinteä ja harmaa ja sen sisälämpötilaon noin 75 astetta. Patee saa jäähtyä vuoassaan



Leivät kasataan siten että kaikille paahdetaan reilu viipale Fazerin maalaisleipää. Viipaleen päälle laitetaan aimo kerros pateeta ja koristellaan kurkulla, oliiveilla ja retiiseillä.

Loput leivästä paloitellaan ja ylijääneet ainekset tuodaan tarjolle jotta jokainen voi ottaa santsikierroksia mielensä mukaan.

Suunnitelma toimi muuten hyvin paitsi että leipiä ei paahdettu. Pateesta tuli hyvää, joskin omaan makuuni hieman turhan miedosti maksaisen makuista. Erityisesti pikkukurkut tekivät tämän kanssa kauppaansa. Tätä kirjoittaessani pateenloput on jo heitetty pois sillä ressukka ei kestänyt kunnolla useamman päivän automatkoja. Viikonlopun kunniaksi koetin tehdä toisen annoksen, joskin puolittamalla kaikki määrät. Tulos oli edelleen hyvä, mutta mieto. Minulle on tosin kerrottu että mieto maku oli hyvä juttu. Minä vaan pidän maksan mausta.

Polttariextra: Kukkoa viinissä

Sitsien pääruoka on ranskalainen klassikko Coq au vin, tällä kertaa tosin kanasta sillä kanaa löytyy pakasteesta a) helpommalla ja b) halvemmalla. Reseptin nappasin Gouremet-lehdestä.



Coq au vin

3 kananpoikaa pakkasesta
10 sipulia
8 valkosipulinkynttä
6 porkkanaa
purjoa
persiljaa
laakerinlehtiä
mustapippuria
1 plo + vähän tonkasta punaviiniä
kanalientä liemikuutiosta
1 dl jauhoja
2 rkl tomaattipyreetä
200g pekonia
30 pikkusipulia
300g herkkusieniä

Pilkoin kanat kahdeksaan osaan (koivet, reidet, rintafileenpuolikkaat). Selkärangan ja siivet pistin pakkaseen jotta niistä voi jossain vaiheessa keittää lientä.

Kahden purjonlehden sisään käärin viitisen oksaa persiljaa ja neljä isoa laakerinlehteä. Timjamia ei löytynyt, mutta sitä olisi laitettu jos olisi ollut. Nipun sidoin langalla paketiksi.

Lohkoin sipulit ja paloittelin porkkanat. Laitoin ämpäriin muovikassin, jonne kerrostin lihat, mausteet ja kasvikset. En laittanut tässä vaiheessa vielä suolaa, mutta mustapippuria kyllä. Päälle kaadoin punaviiniä kunnes kaikki oli peittynyt. Solmittu pussi meni kylmäkellariin odottamaan marinoitumista.

Valutetaan kananpalat ja paistetaan pannulla kauniin värisiksi. Ripotellaan pinnalle vehnäjauhoja. Paistetut kanat laitetaan uunivuokaan ja kaadetaan päälle marinadi kaikkine kasviksineen. Lisätään tilkka kanalientä ja maustetaan tomaattipyreellä, suolalla ja mustapippurilla. Paistetaan 175-asteisessa uunissa noin tunnin verran.

Pikkusipulit kiehautetaan vedessä, huuhdotaan kylmällä ja kuoritaan. Pekonit laitetaan kylmään pannuun ja kuumennetaan kunnes rasva irtoaa ja pekonit ovat mukavan rapeita. Otetaan pekonit pois ja paistetaan rasvassa pikkusipuleita ja herkkusieniä.

Kun kana on melkein valmista, lisätään joukkoon sipulit, pekonit ja herkkusienet. Tarjoiltaessa koristellaan persiljalla.



Kana meni marinoitumaan kahta päivää ennen H-hetkeä. Kanat, vihannekset ja marinadi päätyivät ämpärissä kylmäkellariin, jossa kävin satsia kertaalleen kääntelemässä maustumisen aikana.

Juhlapaikalle saavuttuamme paistelin kananpalat pannulla ja totesin että uuniin ei tällainen satsi kyllä mene millään, joten uunin sijaan käytin kattilaa. Kymppilitrainen tuli melko täyteen. Niinpä paisteltuani pekonit ja pikkusipulit en laittanutkaan niitä hautumaan viinin ja kanan sekaan vaan kasasin niitä tarjoiluannoksiin ikään kuin lisukkeeksi.

Kanan kaverina oli lohkoperunoita ja keitettyä ohraa. Annos koristeltiin vielä kaiverretulla tomaatilla ennen tarjoilua, ja valitettavasti touhu oli sen verran hektistä että kuvaa en ehtinyt tästäkään saamaan.

Annos oli kuitenkin maukas ja tämäkin ruoka oli oikein mitoitettu. Yksi kana = 2 rintaa ja 2 koipea = neljä henkeä. Joko minulla tosin oli liikaa viiniä tai liian vähän jauhoja sillä viini itse jäi täysin nestemäiseksi ja näinollen sen lotraaminen lautasille oli melko mahdotonta. Jos siis haluaa kastikemaista ruokaa, saa jauhoja tosiaan mättää melko vapaalla kädellä.

maanantai 11. elokuuta 2008

Polttariextra: Hernekeitto

En ole itse asiassa koskaan keittänyt itse hernekeittoa. No kerta se on ensimmäinenkin. Tätä tarkoitusta varten piti oikein takavarikoida vanhemmilta kymmenen litran kattila, jota en kovasta yrityksestä huolimatta ole saanut vielä itselleni hankittua.

Harrastan näköjään aika paljon sitä että katson netistä kymmenen reseptiä ja arvon niistä jonkun keskiarvon. Tämänpäiväinen keskiarvomme näyttää seuraavalta.


Hernekeitto

5l vettä
1kg kuivattuja herneitä
1kg savupotkaa
4 sipulia
lihalientä
mustapippuria
meiramia
sinappia

Liotetaan herneitä yön yli ja valutetaan. Laitetaan kaikki ainekset sinappia lukuunottamatta kattilaan ja isketään tulille. Kun soppa poreilee, kuoritaan pinnalle nousevaa vaahtoa pois. Kun soppa on kiehunut pari tuntia, nostetaan potka pois. Pilkotaan liha suupalankokoisiksi möykyiksi ja nakataan takaisin kattilaan. Annetaan hautua vielä hetki. Lisätään sinappi ja annetaan hautua toinen hetki.



Hernekeitosta tuli tosi maukasta ja ainakin minun makuuni miellyttävän lihaista, mutta silti herne- eikä lihakeittoa. Varsinaisessa tapahtumassa keitto oli ehtinyt siis olla valmiina rasioissa jo yhden päivän verran, joten lämmitellessäni sitä ulkona syötäväksi sain lorotella vettä sekaan reilun litran verran ennen kuin soppa oli riittävän nestemäistä.

Kaksitoista sälliä sai padallisen kiskottua mukavasti naamariin ilman että kukaan oli ähkyssä tai että kenellekään jäi nälkä. Kyytipoikana oli vettä ja näkkileipää sekä Auran sinappia. Jury tuomitsi että oli parempaa kuin armeijassa.

Polttariextra: Tappomättösuklaakakku

Tappomättösuklaakakun reseptin alkuperää en tiedä. Se on kiertänyt kaveripiirissä ja se tunnetaan myöskin kuvauksella "chocolate cake with the intensity of plutonium".

Minun saamani resepti oli hieman pienempi, mutta koska tarvitsin kakkua koko polttariporukalle, lisäsin kaikkea 50% ja paistoin kaakun 26cm vuoassa. Tämä oli virhe, sillä kakku tursusi uunin pohjalle.

Kakun rakenne ei myöskään ollut syntiä raskaampi, vaan ainoastaan miellyttävän suklainen ja täyteläinen. Nautittiin tosiaan kahvin ja konjakin kaverina ja hyvin toimi.


Tappomättösuklaakakku

Kakku:
7,5 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
8,25 dl vehnäjauhoja
2 dl kaakaota
1 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
6 kananmunaa
3,75 dl piimää
(0,5 tl suolaa)
450 g voita sulatettuna ja jäähdytettynä
450 g hienoksi rouhittua tummaa suklaata
Kuorrutus:
300 g rouhittua tummaa suklaata
1 dl kuohukermaa

Sekoitetaan kuivat aineet keskenään. Sekoitetaan piimästä, munista ja suolasta tasainen massa. Sekoitetaan voi ja suklaa keskenään. Kaadetaan jauhoseokseen
vuorotellen piimäseosta ja suklaaseosta, sekoitetaan nopeasti tasaiseksi.

Kaadetaan voideltuun ja leivinpaperilla vuorattuun 26cm vuokaan.Paistetaan 150 C uunissa noin 2h 30min. Annetaan jäähtyä vuoassa.

Leikataan päältä kovaksi paistunut "kansi" pois ennen kuorruttamista. Sulatetaan suklaa kermaan jotta saadaan paksu mutainen suklaamössö. Kuorrutetaan kakku tällä, annetaan jäähtyä.

Polttariextra: Karhusima



Polttareissa pitää perinteen vuoksi olla olutkori, mutta koska ohjelmassa on autoilua ja veneilyä, on juomien syytä olla promileja nostattamattomia. Siispä siman valmistukseen.

Tein kaksi erää simaa. Ensimmäinen on kuivaa limettisimaa ja toinen on fariinisokeripussin perussimaa. Joskin nostin sitruunoiden määrän neljään ja raastoin näistäkin kuoret ja puristin mehun ja hedelmälihan. Molempia käytin kaksi päivää ämpärissä ja kaksi päivää pulloissa lämpimässä ennen kuin iskin ne kylmään.



Pulloiksi kämppikseni oli ystävällisesti ja uhrautuvaisesti tyhjentänyt korillisen karhupulloja (kun en itse olutta juo) ja vieläpä säästänyt korkit. Niinpä minä pesin putelit ja iskin originaalit korkit takaisin pullotettuani simat. Tuloksena korillinen Metsän Kuningasta. Toivottavasti hiivat pohjalla eivät häiritse juomista liikaa.

Ensimmäisen pullon avattuani voin taas kiroilla sitä että hiivan annosteluun pitäisi keksiä joku parempi keino kuin veikata paljonko on sopivasti. Tämä satsi, jonka yritin tehdä juuri kuten edellisen limettisiman, on huomattavasti hiivaisemman makuinen.

Toisen satsin käyminen oli jäänyt vaiheeseen, eli siinä ei ollut riittävästi hiilihappoa. Vaikeaa. Tästä lähtien pitää ottaa käymisasteen mittaamista varten vähintään yksi pullollinen käymään muovipulloon. Pullon jämäkkyydestä voi hyvin päätellä koska sima on valmista.

lauantai 9. elokuuta 2008

Polttariextra

Tiedän että polttarisankari ei lue tätä blogia, mutta periaatteen vuoksi julkaisen kaiken polttareihin liittyvän jälkikäteen.

Lupauduin siis ystäväni polttarien keittiömestariksi, kun kerrankin oli tilaisuus päästä kokkaamaan herkkuja isommalle porukalle. Tarkoituksena on siis järjestää sitsit, joten kolme ruokalajia on paikallaan. Alkupalaksi tarjoillaan patonkeja maalaispateella, pääruoaksi on kukkoa viinissä ja jälkiruokana on suklaakakku konjakin ja kahvin kera. Ruokalista löysi inspiraationsa Gourmet-lehden sivuilta, mutta valitettavasti numero on päässyt unohtumaan.

Iltajuhlan lisäksi tarvitaan lounasta, joten keittelen hernekeittoa ja jos on energiaa, niin paistelen vielä pannukakun. Juomapuolella on tarjolla kaupan juomien lisäksi simaa. Karhupulloissa.

Aikataulullinen suunnitelma:

-Keskiviikko: 1. sima käymään.
-Perjantai: 1. sima pulloihin.
-Lauantai: 2. sima käymään.
-Maanantai: 2. sima pulloihin.
-Keskiviikko: Kauppareissu. Kukko marinadiin
-Torstai: Herneet likoamaan
-Perjantai: Keitetään hernekeitto. Paistetaan suklaakakku (uunissa 2h 30min). Paistetaan maalaispatee (uunissa 1h 30 min).
-Lauantai: Polttarit. Simat juodaan. Hernekeitto syödään. Pateeleivät kasataan ja syödään. Kukko paistetaan ja syödään. Suklaakakku syödään. Ja sitten juodaan.

sunnuntai 3. elokuuta 2008

Pitkulaburgerit



Tuli tuossa jokin aika takaperin tehtyä purilaisia ihan nollasta lähtien, eli itse kasattua piffit ja sämpylät. Netistä haettu sämpyläresepti oli aika onnistunut, joten se pitää etsiä jossain vaiheessa talteen.

Tänään on nälkä ja olen laiskemmalla päällä. Teemana on siis pikaruoka ja ruokana on pitkulaburgereita.


Pitkulaburgerit

Sämpylöiksi kaupan hyllyltä esipaistettua patonkia. Itse käytän sitä halvinta...

Piffit:

400g naudan jauhelihaa
2 tl juustokuminaa
1 tl korianteria
2 tl paprikaa
3 tl sipulijauhetta
1 kananmuna

Täytteeksi tällä kertaa

tomaatti
pekonia
jugurtti-fetakastiketta
kevätsipulia
kermajuustoa
rucolanjämiä
basilikanlehtiä
ketsuppia

Kaikki piffiainekset sekoitetaan keskenään ja vaivataan tasaiseksi massaksi. Homma muuten toimii ihan passelisti ilman tuota munaakin. Itse asiassa tämä on ensimmäinen kerta kun sitä käytän. Näyttäisi pitävän muotonsa vähän paremmin paistettaessa.

Jaetaan taikina neljään osaan ja kaulitaan leivinpaperin välissä jokaisesta pitkulainen, ohut pihvi. Paistetaan kuumalla pannulla.

Patongit paistetaan uunissa ohjeen mukaisesti. Mätkitään patongin sisään kaksi pihviä per leipä ja sijoitellaan mukaan sen verran tomaatteja kuin mahtuu. Loput ei enää mahdu joten ne survotaan.


Tämmösiä tänään. Nopeita, helppoja ja herkullisia. Ainakin jollain standardeilla. Tämmönen kourassa on hyvä kattella Vin Dieselin laatuelokuvia.