lauantai 3. heinäkuuta 2010

Jäätelöä


Uusi miniläppäri tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Paitsi että sillä pystyy lukemaan reseptejä internetistä keittiössä, sillä pystyy myös bloggaamaan samalla kun kokkaa.

Tein tuossa jokin hetki takaperin jäätelöä josta tuli melko hyvää. Alkuperäinen resepti oli peräisin Noble Pig blogista joskin pienin muutoksin. Tai itse asiassa aika suurin, sillä hapankerman sijaan käytin jugurttia. Tuli kuitenkin erinomaista ja pitää tehdä lisää. Mutta ei nyt.

Nyt on vuorossa suklaajäätelö. Perusohjeen tarjosi ice-cream-recipes.com mutta koska kokeilunhalu on suuri ja minulla ei edelleenkään ole sitä jäätelökonetta, tein vain 2/5 annoksen.

Suklaajäätelö

2 munankeltuaista
20g sokeria
2 dl maitoa
1 dl kermaa
60g maitosuklaata


Kastikepohja tehtiin sekoittamalla ensin munat ja sokeri keskenään ja lisäämällä siihen lähes kiehuvaksi kuumennettu maito. Tätä seosta sitten kuumennellaan hellalla kunnes se saostuu hieman.

Lueskelin internetin ihmemaasta että tuolla maidon kuumentamisella ei olisi mitään virkaa enää siinä vaiheessa kun käytetään pastöroitua maitoa. Tiedä sitten kuinka amerikkalainen informaatio tämä oli. Tässä tapauksessa todennäköisesti kuitenkin jotakin eroa syntyy, sillä maitoni pääsi kiehahtamaan. En viitsinyt silti tehdä uutta. Kastikeseosta saostaessani kuumensin sen 85-asteiseksi. Kai se siinä jonkun verran saostui. Tuntui ainakin vähän erilaiselta.

Kaadoin sen muovikulhoon, jäähdytin hetken, muistin että suklaa piti lisätä ennen jäähdyttämistä, kuumensin lisää, lisäsin suklaan ja jäähdytin uudestaan. Tällä kertaa yön yli sillä puoli kahdeksalta ei enää viitsi ruveta vatkausprosessiin jossa menee kuitenkin useampi tunti vaikka pieni satsi onkin. Hyvää se on jo tässä vaiheessa, joskin melko raskasta ja makeaa.

Kello 13.30 se meni pakastimeen. Vatkasin sähkövatkaimella vartin välein ja lisäsin vaahdotetun kerman tunnin päästä kun rakenne oli alkanut hieman kovettumaan. Jatkoin vartin välein vatkailuja. Kello 17.15 rakenne oli sen verran kova että vatkaamisesta ei tuntunut olevan enää hyötyä. Rakenne oli pehmeä jäätelön ja pehmiksen välimaastossa. Kiskaisin lasiin pari palloa ja pakkasin loput pakasterasiaan ja laiton pakkaseen kovettumaan.

Maku on ennen kaikkea maitosuklainen. Fazerin sininen tulee positiivisesti esille. Hileisyyttä, jota kotijäätelössä tuppaa ainakin ilman konetta aina syntymään, on hyvin vähän. Vartin välein vatkaaminen näkyy lopputuloksessa. Tässä vaiheessa jätski on tosi pehmeää ja meinaa sulaa ennen kuin sen saa syötyä. Maku on ehkä pikkiriikkisen turhan makea ja hieman liian rasvainen. Voisi kokeilla ilman kermavaahtoa mitä tapahtuisi, tai sitten rasvattomasta maidosta.

Tää satsi on muuten naurettavan pieni. Ei kauaa nokka tuhisse tätä tuhotessa. Mietin tuossa että ilman konetta täysin samalla vaivalla tekis neljää erilaista jäätelöä. Tähän kuitenkin menee koko päivä, mutta suurin osa ajasta on odottelua. Useampi kulho vaan pakkaseen ja sitten vatkais vuorotellen. Vois ehkä kokeilla. Kokeiltavia makuja kuitenkin riittää.

Ei kommentteja: