torstai 2. lokakuuta 2008

Hampurilaisateria



Nonnih. Tämän viikon (tai itse asiassa viime viikon) isompi proggis oli sitten hampurilaisateria. Taisin jossain vaiheessa uhotakin tällaisen tekeväni. Ja nyt oli sen aika.

Hampurilaisista innostuin ihan jo tuossa jokin aika takaperin, en muista mitä surffatessani. Sattui sitten vaan löytymään weppisivu jossa analysoitiin tällaisen Very American Hamburger -konseptin rakennetta. Ei löytynyt saittia enää, mutta kovasti siinä ylistettiin piffin muhkeutta, sämpylän pehmeyttä ja ranskalaisten tuoreutta. Kyytipojaksi halusivat ehdottomasti tarjota pirtelön. (Ai niin, pirtelöjuttuja surffatessanihan minä sen löysinkin :)

No tuumasta toimeen. Tulostavoitteeksi määrittelin hampurilaisaterian johon kuuluisivat itse hamppari sekä ranskalaiset. Optionaalisena lisänä pirtelö. Ja mitään valmistuotteita ei tietenkään käytetä.

Hampurilaisen täytteeksi voi tietenkin valita ihan mitä vaan. (Minä niin tykkään sapuskasta jonka voi täyttää haluamallaan tavalla.) Jotkut panostaa hillittyyn kokonaisuuteen jossa on yksi päämaku ja kenties sitä korostava sivumaku. Minä en. Mun hamppikseen menee kaikkea. Tällä kertaa sämpylän väliin päätyi itsestäänselvän pihvin lisäksi majoneesia, salsaa, cheddaria, karamellisoituja sipuleita, pekonia, tomaattia ja salaattia. Okei, ei ihan kaikkea, mutta hampurilainen kuitenkin pitää pystyä syömään käsin. Haarukat on hienostelijoille. Ranskisten kanssa maistui omatekoinen ketsuppi.




Hampurilaissämpylät

2,5 dl lämmintä (40C) vettä
30g huoneenlämpöistä voita
1 muna
450 g vehnäjauhoja
50 g sokeria
1 tl suolaa
1 pss kuivahiivaa

munanvalkuainen
seesaminsiemeniä

Kuivahiiva ripotellaan lämpimään veteen ja annetaan sen heräillä viitisen minuuttia. Sekoitetaan kaikki ainekset kiinteäksi taikinaksi jota vaivataan kymmenisen minuuttia. Kohotetaan tunnin verran tai kunnes taikina on tuplannut tilavuutensa.

Taikina jaetaan neljään osaan jotka pyöritellään sämpylöiksi. Valmiita sämpylöitä voi vielä lytätä vähän littanaksi. Annetaan kohota liinan alla puolisen tuntia. Lämmitetään sillä aikaa uuni 190 asteeseen.

Suditaan sämpylöihin munanvalkuaista ja ripotellaan pinnalle seesaminsiemeniä. Paistetaan kunnes kypsiä ja kauniin ruskeita, eli noin 15 minuuttia. Annetaan jäähtyä ritilän päällä.


Tämän erinomaisen reseptin originaali löytyi Rosa's Yummy Yums -blogista. Rosa vaan jostain kumman syystä halusi tehdä kovin pieniä purilaisia. Isoon mahaan menee iso purilainen. Päätin myös käyttää munan ylijääneen osuuden voiteluun sen sijaan että olisin ottanut uuden keltuaisen. Maailmassa on suhteettoman paljon kysyntää keltuaisille verrattuna valkuaisiin. Joka tapauksessa: erinomainen burgerisämpyläresepti.




Hampurilaispihvit

400g naudan jauhelihaa
1 kananmuna
3 tl sipulijauhetta
2 tl juustokuminaa
3 tl paprikajauhetta
1 tl mustapippuria
1/2 tl cayennepippuria

Kaikki ainekset vaivataan tasaiseksi massaksi. Taikinasta muotoillaan kaksi pihviä, jotka paistetaan nopeasti kuumalla valurautapannulla, pari minuuttia molemmin puolin.


Simppeliä. Ei mitään tarvetta pelleillä korppujauhojen ja nesteiden kanssa. Ne on mureketta varten. Pihvi tehdään lihasta. Myös sipuli on jauheena eikä tuoreena jotta saavutettaisiin mahdollisimman pihvimäinen rakenne. Tässä toimii mielestäni mahdollisimman vähärasvainen jauheliha, sillä siitä tehdyt pihvit eivät kutistu niin paljon paistettaessa. Pihinä sällinä käytin kuitenkin 17% jauhelihaa, kun se oli tarjouksessa. Pitää vaan muistaa leipoa niistä piffeistä puolet leveämpiä kuin mitä haluaa lopputuloksen olevan.





Sinappimajoneesi

1 munankeltuainen
1 rkl etikkaa
3 tl sinappia
1/2 tl valkopippuria
1/2 tl sokeria
3/4 dl öljyä

Kaikki ainekset öljyä lukuunottamatta kaadetaan jääkaappirasiaan tai johonkin muuhun pieneen kippoon. Vatkataan sähkövatkaimella täydellä teholla tasaiseksi ja lisätään teelusikallinen öljyä. Vatkataan öljy osaksi massaa ja sitten lisätään seuraava teelusikallinen. Näin jatketaan kunnes saadaan aikaan kiinteä massa, jolloin öljyä voi ruveta lorauttelemaan vähän isompina annoksina. Koko ajan vatkataan täydellä teholla. Valmis majoneesi on sen verran kiinteää että se ei valu kulhoa käänneltäessä.


Majoneesi kuuluu hampurilaiseen, niin se vaan on. Valkosipulimajoneesi on myös tosi hyvää, mutta nyt oli jääkaapissa tuota omatekoista sinappia niin piti sitäkin saada ujutettua mukaan purilaiseen. Paljon muuhun kuin purilaisiin en majoneesia käytä joten teen tällaisia nysäsatseja. Eipähän mene pilalle ja saa joka kerta kokeilla jotain uutta. Tässä majoneesissa on kivassa tasapainossa sinappi, etikka ja sokeri.


Karamellisoidut yrttisipulit

2 sipulia viipaloituna
voita paistamiseen
1 rkl hunajaa
1 rkl ruokosokeria
2 rkl viinietikkaa
3 kynttä valkosipulia
1/2 tl paprikajauhetta, timjamia, oreganoa, basilikaa, rosmariinia ja mustapippuria
suolaa

Mausteet jauhetaan morttelissa hienoksi seokseksi. Voi sulatetaan pannulla ja sipulirenkaat kuullotetaan kellertäviksi. Lisätään valkosipuli ja mausteseos. Voita pitää olla sen verran että seos ei pääse kuivaksi. Annetaan maustua hetken aikaa ja lisätään hunaja, sokeri ja etikka pienissä erissä. Paistellaan kunnes sipulit ovat peittyneet tahmealla kuorrutuksella.


Nämä oli ensi yrittämä meikäläiselle, muttei viimeinen. Olen itse käyttänyt tuota sokerin ja etikan yhdistelmää paistellessani aamiaiseksi sipulirenkaita, mutta silloin ei tule tehtyä ihan tuollaista makeaa kuorrutetta. Myös yrtit toimivat ihanasti. Tämäkin löytyi Rosan blogista hieman raflaavammalla nimellä.

Muista osista ei sen kummempia reseptejä tarvittane. Pekonit paisteltiin rapeiksi, kasvikset viipaloitiin, juusto höylättiin ja salsapurkki avattiin. Perunat hakattiin ohuiksi lohkoiksi ja upotettiin kuumaan rasvaan (joka jäähtyi liikaa kun ahne kokki yritti keittää liikaa ranskiksia kerralla, lopputuloksena ei-niin-rapeat-mutta-kyllä-rasvaiset ranskalaiset) jossa ne saivat ruskistua. Talouspaperivalutuksen kautta suolaukseen ja lautaselle. Ei siinä sen kummempia.



Sitten kun kaikki on melkein valmista, niin olisi tarkoitus saada kasattua se hampurilaisateria. Tämähän alkaa sillä että halkaistaan lämpimät sämpylät terävällä veitsellä ja paistetaan leikattu pinta kuumalla pannulla rapeaksi. Sitten mestarikokin valitsemassa järjestyksessä kasataan kaikki edellämainittu näpsäkästi torniksi ja isketään kansi päälle. Lautasen syrjään kasa franskiksia ja kunnon kaato kotitekoista ketsuppia. A vot. Kalpene kateudesta McDondald's.

Koko homman suurin haastehan on saada kaikki kypsäksi ja kuumaksi juuri samaan aikaan. Itse laitoin pihvit paiston jälkeen uuniin pysymään lämpimänä sillä aikaa kun sähelsimme ranskalaisten kanssa. Uunissa sai sitten samalla lämmitettyä sämpylät ennen pannulla paistamista. Taas on kätsyä kun on useampi niin toinen voi heilua purilaisten kanssa samalla kun toinen jonglööraa kuumia perunoita.



Niin ja tietysti piti pistää se milksheikki tulemaan. Kun nyt sattui pakkasessa olemaan jäätelöä ja mansikoita. Itse asiassa niin pervolta kuin tämmöinen kombo kuulostaakin, niin se toimi yllättävän hyvin. Pirtelö on raikas, kylmä ja makea mikä on mahtava vastapaino purilaisen raskaalle, lämpimälle suolaisuudelle. Olis tehnyt pirtelön vielä jugurttiin niin olis rokannu yhellätoista.




Mitä tästä kaikesta sitten opimme? Hampurilainen ei ole pikaruokaa...

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

einon paskat.

Jokisen Tapsa kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

tuot hampurilais-aterian tamppitie,3een myllypuro saat sata euroa.käteen !!!!"""!!"#3jjkj.,.,.,.,
koita koita jumal-auta