Hapankaali-innostus jatkuu edelleen keittojen merkeissä. Tällä kertaa makumatkasin slovenian puolelle, josta löytyi tämä erinomainen tukeva peruskeitto. Reseptin bongasin Kari Klemelän weppisivulta, jossa näytti olevan muutakin Slovenia-aiheista juttua.
Itse keitto koostuu yksinkertaisista ja houkuttelevista osista: on hapankaalia, savupotkaa, papuja ja perunoita. Jännäksi tämän tekee se että perunoista tehdään ensin muussi joka sekoitetaan keittoon antamaan sakeutta sopalle.
Koska hyvää perusruokaa kannattaa olla kaapissa sen verran että ei tarvitse ihan heti olla uutta satsia keittämässä, tein soppaa tupla-annoksen. Sitä paitsi savupotkat painavat about kilon kappale joten semmoinen on kätsyä iskeä kokonaan keittoon.
Jota
1 kg hapankaalia
400 g ruskeita, kuivia papuja
800 g perunoita
1 savupotka (n 900g)
reilu loraus oliiviöljyä
2 rkl vehnäjauhoja
6 kynttä valkosipulia
suolaa
pari laakerinlehteä
juuri rouhittua mustapippuria
reippaasti persiljaa
Keitto alkaa papujen liotuksella yön yli. Liotetut pavut laitetaan uudessa vedessä kattilaan ja keitetään kypsiksi.
Toisessa kattilassa keitetään hapankaalia ja savupotkaa kunnes liha irtoaa luusta helposti. Potka nostetaan kattilasta ja poistetaan nahka sekä luut. Ne voi säilyttää jos on keittelemässä lihalientä, sillä niistä tulee vielä mukavaa savuisuutta toisellakin keittokerralla. Liha paloitellaan pieniksi.
Kuoritut perunat keitetään kypsiksi ja muussataan nuijalla tasaiseksi.
Pavut ja hapankaali keitinvesineen yhdistetään ja maustetaan suolalla, pippurilla, laakerinlehdillä ja persiljalla. Annetaan muhia parikymmentä minuuttia.
Valkosipulisuurus valmistetaan kuullottamalla ensin hienonnettua valkosipulia oliiviöljyssä hetken aikaa ruskistamatta sitä ja lisäämällä sen jälkeen jauhot. Päälle keittolientä tai perunoiden keitinvettä sen verran että saadaan aikaan kastike, joka sekoitetaan mukaan keittoon.
Lopuksi lisätään joukkoon vielä perunamuussi ja lihat. Tarkistetaan maku ja annetaan hautua vielä hetken aikaa jälkilämmöllä. Soppa on siitä oivaa että monien muiden haudutusruokien tavoin sen maku vain paranee jääkaapissa odottaessa.
Soppaa tuli tästä reseptistä sen verran reilusti että isompi kattila olisi ollut tarpeen. Ihan ei yli mennyt neljälitraisestani mutta tuli isoa kattilaa ikävä tätä hämmennellessä. Tuhtia sapuskaa kyllä on, josta lähtee nälkä ihan santsaamattakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti