keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Meksikolainen riisi

Arroz!
Mexikolais-inspiroidun sapuskan kaverina on kiva olla klassisten papujen lisäksi riisiä. Meksikolaista sellaista! Parit reseptit ehdin tarkistaa ennen kuin hyvä löytyi Homesick Texan -blogista. Tämä versio perustuu siihen että riisi ensin keitetään ja vasta sen jälkeen maustetaan herkullisella tomaattitahnalla.

Lisäksi tarvitaan riisiä
Meksikolainen riisi

5 dl riisiä
10 dl mietoa kanalientä, kasvislientä tai vettä
oliiviöljyä paistamiseen
1 sipuli silputtuna
4 valkosipulinkynttä silputtuna
1 prk (70g) tomaattipyrettä
1/2 limetin mehu
1,5 dl tuoretta koranteria silputtuna
1 rkl juustokuminaa (jauhettu)
suolaa

Kanaliemi ja riisi laitetaan kattilaan ja kuumennetaan kiehuvaksi. Annetaan poreilla kunnes liemi on lähes kokonaan kadonnut, jonka jälkeen kattila siirretään pois levyltä ja annetaan riisin vetäytyä.

Sipulia paistetaan öljyssä miedolla lämmöllä noin 10 min tai kunnes se alkaa ruskistua. Lisätään valkosipuli ja paistetaan yksi minuutti. Lisätään tomaattipyre ja juustokumina ja paistetaan vielä minuutti. Lisätään riisi, limettimehu ja korianteri ja sekoitetaan tasaiseksi. Maustetaan lopuksi suolalla.
Ei pidä pelätä mietoja mausteita.

Riisiä keittäessä perinteisellä sähköhellalla nesteen suhdetta riisin määrään on jotenkin vaikea saada kuntoon. Kaikki on niin paljon helpompaa jos voi säätää kiehumisen määrää ilman kymmenen minuutin viivettä. Vaikutti kuitenkin siltä että 1:2 on turhan paljon nestettä. Pitää säätää sitä vielä. Toinen perinteisen lieden turhauttavia seikkoja on kuusiportainen asteikko. Minun primäärilevystäni esimerkiksi puuttuu 3,5, joka olisi se lämpötila jota haluaisin käyttää joka toisella paistokerralla. Nelonen on liian kuuma ja kolmonen ei riittävän. Niinpä levyn vieressä pitää olla kuppi vettä jolla voi viilentää pannua jos se meinaa äityä liian kuumaksi. Säätö ja nysvä. Ihan hyvää tästä tulee vaikka sen sipulin paistaisi täydellä teholla parissa minuutissa valmiiksi, joten ei tästä ehkä kannattaisi paineita ottaa.

Tahna tuo riisiin herkullisuuden.
Tähän settiin en viitsi laittaa yleensä itsetehtyä kanalientä kun sen maku ei niin kauhean voimakkaasti esiin sieltä tule. Lusikallinen fondia keitinveteen toimii ihan jees. Sen sijaan parempaan riisiin investointi saattaisi olla kannattavaa. Perus-halpis-pitkäjyväriisi nimittäin maistuu aika lailla kouluruokalalta ennen kuin siihen saa maustesetit päälle, joten epäilen annoksen paranevan jos pohjaraaka-aine on parempaa.

Jos on käynyt hakemassa ison puntin korianteria aasialaiskaupasta, niin se kannattaa jakaa niin että riisiä tehdessä nappaa puntista alapuoliskon, eli varret. Pieneksi silputtuna ne sopivat annokseen sekä makunsa että rakenteensa puolesta erinomaisesti ja lehdet voi käyttää esimerkiksi tuoresalsaan johon ne puolestaan sopivat erinomaisesti. Ruokalusikallinen kuminaa voi kuulostaa aika paljolta, mutta juustokumina on mieto mauste joten maku ei ole liian ... voimakas. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen jos käyttää fondia tai liemikuutioita, sillä niissä on suolaa jo valmiina joten paljoa lisää ei tarvita.

Kelpo ateria.
Sitten kun tämä on valmista niin sitä on kiva heitellä papujen, lihan  ja kasvisten seuraksi tortillalättyjen sisään. Riisiä ja papuja on myös kelpo ateria sellaisenaan. Tukevoittaa siis annoksen kuin annoksen kelpo mätöksi ja maistuu ihan oikealta ruokalajilta sen sijaan että tulisi sellainen fiilis että mättää riisiä lautaselle siksi että unicafe on kieltänyt ottamasta enempää pääruokaa. Ja voiko korkeampaa kulinaarista tavoitetta olla olemassakaan?



Ei kommentteja: