maanantai 19. elokuuta 2013

Olutta


Panemisessa tarvittavaa välineistöä.

Olen tehnyt itse olutta muutaman satsin. Viisi itse asiassa. Jos ollaan tarkkoja niin niistä kaksi on vielä statuksella keskeneräinen mutta ei anneta yksityiskohtien häiritä. Nämä oluet ovat kuitenkin olleet niinsanottuja uuteoluita, eli panemiseen on käytetty mallasuutteita joko nestmäisessä tai kuivassa tilassa. Ja oluttahan niistä on tullut. Uutteissa ei kuitenkaan ole riittävästi sellaista hifistelyelitismin meininkiä, joten viiden kerran kokemuksen jälkeen on tullut oiva aika siirtyä tekemään olutta ihan maltaasta asti, mäskäten.

Mallas-tricolore.

Koska elämä on opettanut että ensimmäinen kerta ei yleensä ole se paras mahdollinen, olen päätynyt olutprojektissani viiden litran eriin. Tai itse asiassa astia on viisilitrainen, lopullista olutta tulee lähemmäs neljä litraa. Tämä on minulle täydellinen koko, sillä sen voi tehdä kokonaan yhdessä kattilassa, lämmitys ja jäähdytys tapahtuvat nopeasti ilman hardcore-välineistöä ja useita satseja mahtuu käymään kerralla. Lisäksi mäyräkoira on juuri sopiva annos: siitä riittää maisteltavaksi sen verran että keksii mitä haluaa parantaa seuraavaan satsiin ja jos erä ei miellytä, ei menetys ole suuren suuri. Valikoima kasvaa koko ajan ja laatu toivottavasti sen myötä.

Mutta asiaan. Ensimmäinen mäskätty täysmallasreseptini on napattu kirjasta Brewing Classic Styles. Tyyli on Irish Red Ale ja nimekseen se on saanut Rubaeor. Suomesta ei tuntunut saavan kevyesti paahdettua ohraa, joten käytin vahvemmin paahdettua mutta hieman vähemmän. Tiputin myös hieman humalan määrää sillä saamani East Kent Goldings -humalan alfahappopitoisuudet olivat reseptissä mainittuja suurempia. Kaikki maltaat on ostettu Brewcatilta valmiiksi murskattuna.


Ei maksanut maltaita.

Rubaeoir

928 g Maris Otter mallasta
37 g Crystal (100EBC) mallasta
37 g Crystal (300EBC) mallasta
18 g Paahdettua ohraa
6 g East Kent Goldings (6,47%AA) pellettihumalaa
1/3 pkt Safale US-05 kuivahiivaa

Mäskäys 90 min 67C.
Käyminen 3vk 19C

Pussimäskäyksessä tarvitaan pussia
Satsi mahtuu 10 l kattilaan juuri passelisti.
Mäskäyksen jälkeen puristetaan pussista viimeset sokeriliemet.

Prosessi menee jotakuinkin seuraavasti: Laitetaan kattilaan 6 litraa vettä ja kuumennetaan. Laitoin kattilan pohjalle lautasen eristämään siltä varalta että pitää kuumennella pussin kanssa. Tämä varotoimi tuntui loppujen lopuksi hieman tarpeettomalta. Kenties siitä olisi hyötyä jos mäskäyslämpötilaa pitäisi vaihtaa. Kuumensin veden 70-asteiseksi ja se jäähtyi 66-asteiseksi kun sekoitin viljat sekaan. Nostin lämpötilan hellalla 67 asteeseen (Toinen lämpömittari näyttää 67 astetta, toinen 68, ota tuosta selvää) ja laitoin uuniin jota oli hetken lämmitetty, eli 60-70 asteeseen.Hämmennetään puolen tunnin välein ja annetaan tällöin aina uunille vähän lisää lämpöä. Hyvin säilyin samassa lämpötilassa.

Vesi on muuttunut vierteeksi.

Miksi ostaa humalaa kalliilla kaupasta kun sitä saisi tallilta ilmaiseksi...

Tämän jälkeen nostetaan pussi pois vierteestä, annetaan valua hetken aikaa ja siirretään isoon siivilään jossa siitä puristellaan vielä sen verran nestettä kuin mitä siitä haluaa irrota. Vierre laitetaan tulille ja lämmitetään kiehuvaksi. Kun lämpö on 100 ja kuplia nousee, laitetaan humalat sekaan ja keitetään tunnin verran. Tehot pitää olla täysillä tässä hellassa jotta soppa poreilee asiallisesti.
StarSan-puhdistusaineen vaahtoa ei tarvitse huuhdella pois
Irish Red Ale. Shaken, not stirred.

Tunnin keittelyn jälkeen siirretään vierre kylmään kylpyyn jotta lämpötila laskee hiivauslukemiin, tässä tapauksessa 20C. Satsin jäähdyttämiseksi siis lasketaan altaaseen kylmää vettä ja annetaan vierteen jäähtyä siinä kunnes vesi lämpiää. Toistetaan. Kolmannella kerralla kaadetaan veden sekaan pari pakasterasiallista jäätä.


Kun vierre on sopivan viileää, kaadetaan se käymispulloon, kaadetaan lisää vettä joukkoon (7dl)  jotta saadaan lopputilavuudeksi 4,5 litraa, mitataan ominaispaino  (1.060) ja hiivataan kolmasosapussillisella Safale US-05 kuivahiivaa. Tämän jälkeen vierre ilmataan ravistelemalla voimakkaasti jonkin aikaa, eli pitämällä pulloa sylissä ja hyppimällä tasajalkaa. Sitten vaan ilmalukko/ylivuotoputki päälle ja käymiskaappiin 19C lämpötilaan ihmettelemään.

Oppia seuraavalle kerralle:
- ei tarvetta lautaselle
- lämmitä vesi 4 astetta yli mäskäyslämpötilan  kun viljaa on noin kilo
- toinen lämpömittari uunia varten jotta sen saa pidettyä noin 60-70 asteessa


Kolmen viikon päästä jatketaan.


Jääkaappikaverukset.





2 kommenttia:

lita kirjoitti...

Ja mää kun en edes muista koskaan nähneeni sun juovan olutta. Kaikkea sitä (pitää joidenkin kokeilla ;).

Riha kirjoitti...

Kaikki on parempaa itse tehtynä!