Polttariextra: Hernekeitto

En ole itse asiassa koskaan keittänyt itse hernekeittoa. No kerta se on ensimmäinenkin. Tätä tarkoitusta varten piti oikein takavarikoida vanhemmilta kymmenen litran kattila, jota en kovasta yrityksestä huolimatta ole saanut vielä itselleni hankittua.

Harrastan näköjään aika paljon sitä että katson netistä kymmenen reseptiä ja arvon niistä jonkun keskiarvon. Tämänpäiväinen keskiarvomme näyttää seuraavalta.

Hernekeitto

5l vettä
1kg kuivattuja herneitä
1kg savupotkaa
4 sipulia
lihalientä
mustapippuria
meiramia
sinappia

Liotetaan herneitä yön yli ja valutetaan. Laitetaan kaikki ainekset sinappia lukuunottamatta kattilaan ja isketään tulille. Kun soppa poreilee, kuoritaan pinnalle nousevaa vaahtoa pois. Kun soppa on kiehunut pari tuntia, nostetaan potka pois. Pilkotaan liha suupalankokoisiksi möykyiksi ja nakataan takaisin kattilaan. Annetaan hautua vielä hetki. Lisätään sinappi ja annetaan hautua toinen hetki.

Hernekeitosta tuli tosi maukasta ja ainakin minun makuuni miellyttävän lihaista, mutta silti herne- eikä lihakeittoa. Varsinaisessa tapahtumassa keitto oli ehtinyt siis olla valmiina rasioissa jo yhden päivän verran, joten lämmitellessäni sitä ulkona syötäväksi sain lorotella vettä sekaan reilun litran verran ennen kuin soppa oli riittävän nestemäistä.

Kaksitoista sälliä sai padallisen kiskottua mukavasti naamariin ilman että kukaan oli ähkyssä tai että kenellekään jäi nälkä. Kyytipoikana oli vettä ja näkkileipää sekä Auran sinappia. Jury tuomitsi että oli parempaa kuin armeijassa.

Polttariextra: Tappomättösuklaakakku

Tappomättösuklaakakun reseptin alkuperää en tiedä. Se on kiertänyt kaveripiirissä ja se tunnetaan myöskin kuvauksella "chocolate cake with the intensity of plutonium".

Minun saamani resepti oli hieman pienempi, mutta koska tarvitsin kakkua koko polttariporukalle, lisäsin kaikkea 50% ja paistoin kaakun 26cm vuoassa. Tämä oli virhe, sillä kakku tursusi uunin pohjalle.

Kakun rakenne ei myöskään ollut syntiä raskaampi, vaan ainoastaan miellyttävän suklainen ja täyteläinen. Nautittiin tosiaan kahvin ja konjakin kaverina ja hyvin toimi.

Tappomättösuklaakakku

Kakku:
7,5 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
8,25 dl vehnäjauhoja
2 dl kaakaota
1 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
6 kananmunaa
3,75 dl piimää
(0,5 tl suolaa)
450 g voita sulatettuna ja jäähdytettynä
450 g hienoksi rouhittua tummaa suklaata
Kuorrutus:
300 g rouhittua tummaa suklaata
1 dl kuohukermaa

Sekoitetaan kuivat aineet keskenään. Sekoitetaan piimästä, munista ja suolasta tasainen massa. Sekoitetaan voi ja suklaa keskenään. Kaadetaan jauhoseokseen
vuorotellen piimäseosta ja suklaaseosta, sekoitetaan nopeasti tasaiseksi.

Kaadetaan voideltuun ja leivinpaperilla vuorattuun 26cm vuokaan.Paistetaan 150 C uunissa noin 2h 30min. Annetaan jäähtyä vuoassa.

Leikataan päältä kovaksi paistunut "kansi" pois ennen kuorruttamista. Sulatetaan suklaa kermaan jotta saadaan paksu mutainen suklaamössö. Kuorrutetaan kakku tällä, annetaan jäähtyä.

Polttariextra: Karhusima

Polttareissa pitää perinteen vuoksi olla olutkori, mutta koska ohjelmassa on autoilua ja veneilyä, on juomien syytä olla promileja nostattamattomia. Siispä siman valmistukseen.

Tein kaksi erää simaa. Ensimmäinen on kuivaa limettisimaa ja toinen on fariinisokeripussin perussimaa. Joskin nostin sitruunoiden määrän neljään ja raastoin näistäkin kuoret ja puristin mehun ja hedelmälihan. Molempia käytin kaksi päivää ämpärissä ja kaksi päivää pulloissa lämpimässä ennen kuin iskin ne kylmään.



Pulloiksi kämppikseni oli ystävällisesti ja uhrautuvaisesti tyhjentänyt korillisen karhupulloja (kun en itse olutta juo) ja vieläpä säästänyt korkit. Niinpä minä pesin putelit ja iskin originaalit korkit takaisin pullotettuani simat. Tuloksena korillinen Metsän Kuningasta. Toivottavasti hiivat pohjalla eivät häiritse juomista liikaa.

Ensimmäisen pullon avattuani voin taas kiroilla sitä että hiivan annosteluun pitäisi keksiä joku parempi keino kuin veikata paljonko on sopivasti. Tämä satsi, jonka yritin tehdä juuri kuten edellisen limettisiman, on huomattavasti hiivaisemman makuinen.

Toisen satsin käyminen oli jäänyt vaiheeseen, eli siinä ei ollut riittävästi hiilihappoa. Vaikeaa. Tästä lähtien pitää ottaa käymisasteen mittaamista varten vähintään yksi pullollinen käymään muovipulloon. Pullon jämäkkyydestä voi hyvin päätellä koska sima on valmista.

Polttariextra

Tiedän että polttarisankari ei lue tätä blogia, mutta periaatteen vuoksi julkaisen kaiken polttareihin liittyvän jälkikäteen.

Lupauduin siis ystäväni polttarien keittiömestariksi, kun kerrankin oli tilaisuus päästä kokkaamaan herkkuja isommalle porukalle. Tarkoituksena on siis järjestää sitsit, joten kolme ruokalajia on paikallaan. Alkupalaksi tarjoillaan patonkeja maalaispateella, pääruoaksi on kukkoa viinissä ja jälkiruokana on suklaakakku konjakin ja kahvin kera. Ruokalista löysi inspiraationsa Gourmet-lehden sivuilta, mutta valitettavasti numero on päässyt unohtumaan.

Iltajuhlan lisäksi tarvitaan lounasta, joten keittelen hernekeittoa ja jos on energiaa, niin paistelen vielä pannukakun. Juomapuolella on tarjolla kaupan juomien lisäksi simaa. Karhupulloissa.

Aikataulullinen suunnitelma:

-Keskiviikko: 1. sima käymään.
-Perjantai: 1. sima pulloihin.
-Lauantai: 2. sima käymään.
-Maanantai: 2. sima pulloihin.
-Keskiviikko: Kauppareissu. Kukko marinadiin
-Torstai: Herneet likoamaan
-Perjantai: Keitetään hernekeitto. Paistetaan suklaakakku (uunissa 2h 30min). Paistetaan maalaispatee (uunissa 1h 30 min).
-Lauantai: Polttarit. Simat juodaan. Hernekeitto syödään. Pateeleivät kasataan ja syödään. Kukko paistetaan ja syödään. Suklaakakku syödään. Ja sitten juodaan.

Pitkulaburgerit

Tuli tuossa jokin aika takaperin tehtyä purilaisia ihan nollasta lähtien, eli itse kasattua piffit ja sämpylät. Netistä haettu sämpyläresepti oli aika onnistunut, joten se pitää etsiä jossain vaiheessa talteen.

Tänään on nälkä ja olen laiskemmalla päällä. Teemana on siis pikaruoka ja ruokana on pitkulaburgereita.

Pitkulaburgerit

Sämpylöiksi kaupan hyllyltä esipaistettua patonkia. Itse käytän sitä halvinta...

Piffit:

400g naudan jauhelihaa
2 tl juustokuminaa
1 tl korianteria
2 tl paprikaa
3 tl sipulijauhetta
1 kananmuna

Täytteeksi tällä kertaa

tomaatti
pekonia
jugurtti-fetakastiketta
kevätsipulia
kermajuustoa
rucolanjämiä
basilikanlehtiä
ketsuppia

Kaikki piffiainekset sekoitetaan keskenään ja vaivataan tasaiseksi massaksi. Homma muuten toimii ihan passelisti ilman tuota munaakin. Itse asiassa tämä on ensimmäinen kerta kun sitä käytän. Näyttäisi pitävän muotonsa vähän paremmin paistettaessa.

Jaetaan taikina neljään osaan ja kaulitaan leivinpaperin välissä jokaisesta pitkulainen, ohut pihvi. Paistetaan kuumalla pannulla.

Patongit paistetaan uunissa ohjeen mukaisesti. Mätkitään patongin sisään kaksi pihviä per leipä ja sijoitellaan mukaan sen verran tomaatteja kuin mahtuu. Loput ei enää mahdu joten ne survotaan.

Tämmösiä tänään. Nopeita, helppoja ja herkullisia. Ainakin jollain standardeilla. Tämmönen kourassa on hyvä kattella Vin Dieselin laatuelokuvia.

Miilunpolttajan pasta

Pikaruoaksi piti saada pastaa. Klassinen spaghetti carbonara tehdään ilmeisesti italialaisittain ilman kermaista kastiketta, jolloin se koostuu paistetusta savukyljestä, spagetista ja mustapippurista. Täyteläisyyttä antaa mukana tarjoiltava kypsentämätön kananmunan keltuainen. Näin Internet minulle kertoi.

Internet kertoi myös että minun himoamani kermaisen kastikkeen saa aikaiseksi yhdistämällä kermaa, kananmunia ja parmesaania ja lorauttamalla tämän pastan päälle jähmettymään.

Internetin äärettömään ruokaohjearkistoon turhautuneena heitin lopullisen reseptin hatusta.

Miilunpolttajan pasta kahdelle

8 rullaa Rainbown erinomaista munapasta-tagliatellea

1 paketti pekonia (120g)
1 dl kermaa
riittävästi (1,5dl) pecorino-juustoraastetta
2 munaa
mustapippuria maun mukaan

Laitetaan pasta kiehumaan runsaaseen veteen. Munat, kerma ja juusto sekoitetaan ja maustetaan runsaalla mustapippurilla. Pekonit paistetaan pannulla rapeaksi, valutetaan ylimääräinen rasva pois ja pilkotaan suupaloiksi. Kun pasta on vähän vaille kypsää, se valutetaan. Otetaan tulet pois kattilan alta ja palautetaan pasta munamassan ja pekonien kanssa takaisin kattilaan vielä lämpimän levyn päälle. Jälkilämpö riittää hyvin hyydyttämään munamassan kermaiseksi kastikkeeksi. Käännellään ettei pohjalle pääse muodostumaan munakaspalasia.

Lautaselle päästyään pasta sai koristeeksi pari lehteä basilikaa, viipaloituja tomaatteja ja lisää juustoraastetta. Annoksesta jäi pieni satsi vielä seuraavallekin päivälle.

Eisbein

Kaupasta löytyi halvennuksessa possun nilkkapaloja, joten minun kerrassaan täytyi tehdä niistä eisbein. Pitkällinen etsintä tuotti todella heikosti reseptejä, joten päädyin yhdistelemään.

Eisbeinin keitin runsaassa vedessä, jonne olin pilkkonut yhden sipulin, kolme porkkanaa ja yhden hunajanauriin. Mausteeksi meni pari laakerinlehteä ja kymmenkunta mustapippuria. Suolan taisin taas unohtaa. Keittoaika oli pienesti vajaa kolme tuntia. Kun possu oli kypsynyt mukavasti, pistin sen uunivadille ja valelin grillivastuksen alla voin ja fariinisokerin seoksella. Tulos oli rapea ja täyteläinen.

Hapankaalia varten paistelin pilkottua sipulia voissa pannulla ja lisäsin sinne sitten Hakaniemen hallista ostettua valkosipulihapankaalia. Mausteeksi mustapippuria, laakerinlehtiä ja katajanmarjoja. Kun näitä oli paisteltu sen verran että hapankaalikin oli saanut vähän väriä, kaadoin mukaan pari desiä valkoviiniä ja annoin hautua. Hapankaali olisi varmaan ollut parempaa jos olisin tehnnyt sen edellisenä päivänä, mutta hyvää siitä tuli näinkin.

Potaatit halkaistiin kahdeksaan osaan, öljyttiin, suolattiin ja laitettiin uuniin.

Lopputulos oli erinomainen iltapala, josta jäi vielä seuraavallekin päivälle. Wotkinsin sinappi ei istunut tähän ruokalajiin (tai ruokailijaan) kovin hyvin. Liian makea ja mieto. Pitää hankkia jotain tyjyä, täyteläistä tavaraa ensi kerraksi.