Portteri

Portteri vuoden vanhana

Pitipä sitten päästä kokeilemaan portterin tekemistä. Piti Alkosta hakea varmuuden vuoksi ensin Aldaris Porteris ja Fuller's London Porter jotta sai kiinni siitä että jos tässä projektissa sattuis onnistumaan, niin tykkäiskö sitä lopputuloksesta. Tyyliltäänhän nämä ovat pikkaisen erilaisia kuin Brown Porter, johon lähdin tähtäämään, jälleen kerran BCS:n avustuksella.

Projektin aloittamisen jälkeen on tullut maistettua myös muutama muu portteri pubien hanoista ja vaikuttaa kyllä miellyttävältä tyyliltä. Ilmeisesti monet pitävät parhautena sellaista hyvin voimakkaasti paahteista, kahvista ja minun makuuni hieman kitkerää olutta. Laitilan Imperiaali Stout, joka valittiin vuoden 2013 Suomen parhaaksi olueksi, jäi esimerkiksi meikäläiseltä juomatta. Minua miellyttää tumma maku jossa paahde on kevyttä ja maku täyteläistä. Tältä pohjalta on tietysti hyvä sitten lähteä ponnistamaan kunhan ensimmäisen pullon saa avattua ja nähdään että onko tämä yhtään sinne päinkään.

Maltaat ojossa

Porter

Speksit:
Satsin koko: 4,5 litraa
Panopäivä: 1.11.2013
Pullotuspäivä: 25.11.2013
OG: 1.060
FG: 1.016
Alkoholia: 6,3%

Raaka-aineet:
850 g Maris Otter
100 g Brown Malt (itsepaahdettu)
100 g Crystal 100EBC
60 g Pale Chocolate

11g Fuggles

Mäskäys:
4,8 litraa, 67C, 60 min

Huuhtelu:
2,0 litraa, 77C

Keitto 60 min:

8 g Fuggles @ 60 min
3 g Fuggles @ 10 min


Hiiva:
1/2 pkt Danstar Nottingham (rehydroitu)

Käyminen:
1 vko @ 19C + 2 vko @ 17C

Jälkikäyminen:
16 g sokeria => 1.8 vols

Nimensä mukaisesti Brown Porter

Tähän siis tosiaan käytin itse paahdettua brown maltia, joten paha mennä sanomaan että onko tämä nyt sitten kuinka lähellä sitä mitä reseptin alkuperäinen suunnittelija on funtsannut. Mäskissä tuoksu oli ainakin voimakkaan paahteinen, joten todennäköisesti en ainakaan liian vähää paahtanut.

Keitossa katosi sen verran että lisäsin käymispulloon 4 dl vettä jotta päästiin 4,5 litran tuntumaan. Mäskäyksessä ei mitään ihmeellisempää tapahtunut ja käyminenkin sujui ongelmitta.

Valmiina käymään

Pullottaessa havaitsin että väri on huomattavasti vaaleampi kuin mitä odotin. Ulkonäkö muistuttaa Brown Alea ja väri vivahtaa punaiseen päin. Pulloihin päästessään se ei ollut kirkasta kun otan aika viime pisaraa myöten oluet käymisastian pohjalta niin sinne eksyy sitä hiivaa aina vähän mukaan. Pullon pohjallehan se tippuu kypsytyksen aikana kuitenkin. Maku on huomattavan kahvinen. Kitkeryyttä on myös jonkin verran, mutta katsotaan miten asia muuttuu tulevien viikkojen aikana.

... tai kuukausien. Nimittäin portterit katosivat humpsistarallaa ja jäljelle jäi vain pari pulloa, jotka varastoin kypsytystä varten. Yhtään kuvaakaan en saanut oluesta, joten ajattelin kirjoittaa artikkelin loppuun kun korkkaan arkistopullon. Aikaa vierähti sitten enemmänkin, sillä korkkaus tapahtui sitten joulupäivän kunniaksi 25.12.2014. Ja paha tässä vaiheessa on tietty mennä sanomaan, että kuinka erilaista se oli tuoreeltaan hörpättyyn nähden, mutta pahuksen maukasta kuitenkin. Päätin siltä istumalta, että samalla reseptillä lähtee uusi satsi tulemaan. Hieman oli ylikarbonoitunut, kuten vaahdon määrästä näkyy, mutta kun antoi hetken aikaa lasehtia, niin oikein kelvollista olutta. Eikä ollenkaan brown alen väristä valmiina tuotoksena. Paahteisuus tulee selvästi esille, sieltä kenties hieman kahvin makuakin löytyy, mutta enemmän ollaan täyteläisen puolella. Erittäin meikäläisen mieleen oleva portteri siis.